Iiva häiriökoirana

Porvoossa järjestettiin 24-25.5 pelastuskoirakoe johon Iiva oli pyydetty häiriökoiraksi ihmisryhmään. Itse olin toisessa tehtävässä joten Iiva kuljeskeli siellä ryhmässä vieraan ihmisen kanssa, ja vapaa-ajala sitten vieraassa autossa ja vieraiden keskellä yleisön seassa katoksen alla. Ihan uskomatonta että koira on noin helppo. Sen vaan antaa jollekin tyypille joka vie sen omituiseen tilanteeseen ilman mitään ongelmia.

Molemmat päivät oli pitkiä (lauantaina Iiva oli kentällä noin 12 tuntia ja sunnuntaina ehkäjotain 6-7 tuntia, lämpöä oli 30 astetta ja aurinko paistoi pilveettömältä taivaalta. Iiva väsyi kyllä aikamoisesti, jo lauantai iltapäivällä/illalla se veteli sikeitä kentällä suoritusten aikana, se houkuteltiin ylös aina ihmisryhmäkierrosten ajaksi jonka jälkeen se taas menipötkölleen nurmikolle lepäämään, se ei kiinnittänyt mitään huomiota koirien suorituksiin eikä laukauksiin.

Lapsi on ihan väsynyt, tälleen Iiva loikoili ihmisryhmäkierrosten välissä..

Vieraita ihmisiä, suorittavia koirakoita, laukauksia.. Iiva veteli sikeitä.

Otin lyhyen videopätkän ihmisryhmästä

Iiva hommissa, siellä se istui perusasennossa ja haki kontaktia.

Vihdoinkin kotona, Iiva oli ihan kuitti ja mäkäräiset oli syönyt sen kaikki karvattomat kohdat; mahan, taipeet, silmänympärykset, huulet ja leuan.

Oli kyllä rankka viikonloppu, ei fyysisesti, mutta päivien pituus ja kuumuus, Iivaa viilenneltiin pitkin päivää varjossa, kylmillä pyyhkeillä, kasteluilla, se oli jopa viety lähijärvelle kahlailemaan ja vettä oli tarjolla koko ajan, mutta tosiaan kun lämpöäoli niin paljon niin kyllähän se vei mehut pienestä. Olen kyllä niin ylpeä Iivasta, ja kiitollinen että sain tuollaisen koiran, Iiva on aarre!