Saarimökkeilyä

Jokakesäinen saarimökkiviikonloppu on nyt ohi. Ollaan jo useana kesänä lähdetty kaveriporukalla Terhin suvun saarelle Hauhoon. Saarella ei ole muita mökkejä ja se on muutenkin aivan ihana. Ainoa miinus oli hyttyset, niitä oli enemmän kuin riesaksi asti.. Adyn pää on muhkurainen kun perunapelto, Iivasta en ole löytänyt yhtään pattia vaikka hyttyset sitä varmasti söivät. Adyn ja Iivan lisäksi Tintti oli tuonut omat koiransa myös mukaan, Nuppu (labradori) ja Hemmo (Tsekin paimenkoira). Nojoo, mutta aloitetaan alusta.

Saapuminen"Hauhon soutuvenesatamaan" oli enemmän tai vähemmän kaoottinen. Hyttyset tekevät minut hulluksi ja Tintin Hemmo oli patonut valtavan määrän energiaa matkalla Vaasasta. Adyllä meni heti kättelyssä hermo kun Hemmo juoksi päin, hyppi, loikki ja haukkui ja Iiva ei uskaltanut tulla autosta ulos, kun nostin Iivan ulos autosta se juoksi samantein auton alle turvaan. Annoin sen olla siellä sen aikaa kun kävin irroittamassa veneen ja soudin sen laiturille jossa lastasimme sen. Pyysin että Tintti kävisi hakemassa Iivan veneeseen mutta Iiva säikähti Tintin edelleen riehuvia koiria niin paljon että puri Tintille vertavuotavan haavan peukaloon kun Tintti yritti sitä vetää sieltä auton alta pois.. Suunnitelmanmuutos, Tintti piti venettä ja koiria ja minä kävin vetämässä Iivan auton alta. Veneeseen päästyä omat koirat rauhoittui, Ady tykkää todella paljon veneilystä ja Iivakaan ei reagoinut mitenkään, makasi vain minun jaloissa kun soudin. Ady istui peräpäässä nenä ilmassa ja nautti maisemista ja tuoksuista. Tintin koirat hääräsi edestakaisin ja Tintillä oli kädet solmussa kokoajan. Keskellä järveä Nuppu päätti hypätä veteen ja meille meinasi tulla paniikki koska se ei osaa uida, ei sitten yhtään. Onneksi sillä oli valjaat niin Tintti sai revittyä sen ylös veneeseen. Loppumatka menikin sitten paremmin.

Illalla syötiin, saunottiin, uitiin ja hätisteltiin ja tapettiin hyttysiä. Ja juoruttiin :) Lauantai jatkui samaan tyyliin, koirat touhusivat enemmän (Tintin) tai vähemmän (minun). Adyllä meni pariin otteeseen hermo Hemmon käytökseen ja mietin jo jossain vaiheessa että täytyykö ne erottaa mutta sitten Hemmo jotenkin tajusi antaa Adyn olla rauhassa. Jonkin verran Hemmo jahtasi Iivaa mutta silloin se sai sekä Adyn että meidän ihmisten vihat päällensä niin jahtaaminenkin vähentyi. Tällaisten päivien jälkeen sitä ei voi kun huokaista helpotuksesta että on valinnut matalaenergisen rodun. Olkootkin että käyttöominaisuus ei ole samaa luokkaa mutta jos arki on näin paljon helpompaa ja rauhallisempaa niin.. Halleluujaaaa!

Kävimme lauantaina tekemässä pienen souturetken saaren ympäri. Iiva nukahti heti ja Adykin oli niin väsynyt että se vain makasi pohjalla ja nojasi leukaa penkkiin. Välillä Iiva heräsi ja katseli vähän ympärilleen mutta se oli kokoajan tosi rauhallinen.

Mitäs muuta mainitsemisen arvoista.. Ainiin, Iiva pieni sylikoira. Se änkesi kaikkien syliin kokoajan, sitä sai retuuttaa missä asennossa tahansa ja se vain tykkäsi kun sitä pidettiin hyvänä.

Kuvia tuli otettua taas ihan hullun paljon, tässä osa niistä:

Iiva portailla, oikea korva on ruvennut törröttämään..

Helena ja Iiva rannalla

Iiva Terhin sylissä

Iiva Terhin sylissä, aurinko laskee

Iiva ja Nuppu

Ady käskettiin maahan kun Nuppu ja Hemmo söi, pikkasen skarppina :)

Adyllä meni hermo!!

Iiva Helenan sylissä, huomatkaa Helenan Backstreetboys t-paita :)

Lauantain veneilijöitä

Iiva ja Elina veneessä

Uimaanhoukuttelua

Helena mato-onki ahvenia ja särkiä, tässä Ady ihmettelee särkeä

Helena ja Iiva torkkuu terassin riipputuolissa

Helena on Adyn suosikki, tehtiin Adyn pentu- ja junioriaikana Helenan kanssa yhdessä opinnäytetyötä ja Ady oli aina mukana, siitä lähtien Helena on ollut ihqu

Tahtoo kainalonkauttasylkkyyn

Tahtoo!!

Yhteinen keppi

Iiva juomassa

Iiva jälleenkerran Terhin sylissä

Lähes täydellistä, Terhin sylissä ja Hannan silitettävänä

"Enkä ole tonkinut!! Tuuli toi turpeen turpaani.."

Ady tahtoo myös syliin!!

Little too much ;)

Iiva ja Hanna, pusuja satelee, vai naskaleita? ;)

Hundkarusellen

Rakas pieni pentu

Sunnuntaina puoliltapäivin Iiva väsähti ja nokkelana ja mukavuudenhaluisena tyttönä otti ja kiipesi itse saaren pehmeimpään tuoliin :) Me oltiin uimassa ja katseltiin vedestä Iivan kiipeämistä ja kapuamista naureskellen, vähän kuin se Pampersin vaippamainos "tuolikiipeily ei ole olympialaji mutta.."

Puffettia kotimatkalla

Vähänkö hyvää

Vuorotellen ;)

"Loppuko se jo"?

"Oli kyllä hyvää"

Haukotus :)

Slurps

Kiitos mukavasta mökkiviikonlopusta, Bjurbölessä lojuu nyt kolme väsynyttä mutta tyytyväistä mökkeilijää.