Yksinkertainenko?

Onpas jäänyt kirjoittelu.. Mutta ei täällä kyllä mitään mainitsemisen arvoista ole tapahtunutkaan.. Kerran viikossa tottista ja rakennusetsintää. Tottiksessa ei ole tapahtunut mitään edistystä muttei takapakkiakaan ole tullut. Rakennusetsintä menee myös samaan entiseen malliin, Iiva on innokas ja löytää hyvin, ilmaisu on ok kun piilot on "tavallisia", yläpiiloilla ja täysumppareilla ilmaisu on huonoa, se haukkuu yksittäisiä haukkuja ja lähtee pois.

Talvi on tullut, vihdoinkin! Ihanaa kun on lunta ja pakkasta.

Täällä ei ole tosiaankaan tapahtunut yhtään mitään erikoista, Iiva on yksinkertainen oma itsensä, yksinkertaisuus on Adystä kaukana. Mä luulen että Adyn IQ on huomattavasti korkeampi kuin omani. Iiva ei tahdo millään oppia rutiineja. Sellaiset asiat mitkä Ady oppii hetkessä eikä se unohda niitä niin Iiva ei vaan muista, tai tajua? Siis sellaisia asioita mille ei ole käskyä, käskyt Iiva oppii ja muistaa ja tottelee, toisin kun Ady,mutta sellaiset rutiinit, tavat joiden mukaan eletään niin niitä Iiva ei opi.

Listaan tähän esimerkkejä miten Iiva toimii, Ady tosiaan toimii ajatuksen lailla näissä kaikissa.

Esimerkki 1. Autosta ulostautuminen, toiveissa olisi että koirat odottaisivat että saan remmit ja kamat hallintaan ja oven lukkoon mutta ei. Kun autosta pääsee ulos tulee Iivan mielestä lähteä tasaisen varmasti ja voimakkaasti vetämään poispäin, aina!, vaikka kiskastaan jokaikinen kerta takaisin.

Esimerkki 2. Ulko-ovesta sisäänmeneminen. Minä ja Ady mennään aina, siis ihan jokaikinen kerta samasta ovesta sisään, Ady seuraa minun liikkumista ja huolehtii itse ettei asetu tielle, Iiva sen sijaan yrittää tasaisin väliajoin naapurille, tuhkakupille, takapihalle, milloin minnekin, vaikka se ei koskaan ikinä milloinkaan ole saanut mennä naapurille tai tuhkikselle ja takapihallekin mennään silleen että kerron niille että nyt mennään takapihalle. Tästä olen erityisen onnellinen, kun on yhteensä 85 kg koiraa ja 3 kauppakassia käsissä ja yksi yksinkertainen ei vaan jumankauta tajua että autolta mennään suoraan sisälle.

Esimerkki 3. Jalan nostaminen pukemisessa ja riisumisessa. Valjaat, loimet, remmit, mitänäitänyton jotka pitää tai voivat mennä jalan alta. Ady nostaa automaattisesti jalkaa käskyttä kun puen ja riisun sen tai jos remmi vahingossa menee kainaloon. Iiva sen sijaan ei. Se ei auta ollenkaan, joudun aina nostamaan sen jalan ilmaan, ja yleensä se ei silloin edes auta, vaan nojaa koko painolla vastaan.

Esimerkki 4. Pannan poisottaminen. Tämä rupeaa onneksi jo sujumaan. Ady aina nostaa päänsä että pannan saa pois, Iiva rupesi tässä vaiheessa haistelemaan maata tai kääntämään päätä pois tai niskaa mutkalle. Rai-i-vostuttavaa!! Onneksi tuo rupeaa pikkuhiljaa menemään kaaliin.

Esimerkki 5. Uloslähteminen. Arkiaamuisin on aina sama rutiini. Siinä vaiheessa kun laitan kenkiä jalkaan niin Ady tulee valmiiksi eteiseen, Iiva seurailee tilannetta sohvalta, joudun usein pyytämään sen tulemaan, ja silloinkin se tulee venytellen. Eikö se voisi lähteä liikkeelle samaan aikaan Adyn kanssa niin olisi kaikki venyttelyt ym suoritettuna siihen mennessä kun olisin saanut ulkovaatteet päälle.

No tuossa nyt noi jotka tuli heti mieleen, on niitä muitakin.. Moneen asiaan olisi ratkaisu valmiina, eli käskyttäminen, "odota", "tule", "seuraa" jne, mutta eikö nyt voi olettaa että tuo oppisi noi rutiinit ilman erillisiä käskyjä? Käskyjen oppiminen, muistaminen ja noudattaminehan ei tuota Iivalle aikeuksia, Adyllä taas on sen verran omia mielipiteitä että noudattaminen kärsii, nyt onneksi se tärkein käsky on toiminut Adyn kanssa.