Tänään oli hallivuoro, Lilli ei päässyt kun emäntä reissaa taas jpssain päin maailmaa niin oltiin ihan yksin. Tunnissa kerkee tehdä aika paljon. Tein Iivan kanssa about kaikkea mitä se osaa :)
Ensin herättely ja kuuliaisuus ylös istu-maahan seiso leikillä, sitten estettä, joka meni paljon paremmin tänään, saatiin jopa vähän tokohypyn näköistä suoritusta esille, vähän. Sitten vasemmalle kääntyen neliötä seuraten, sitten taas niitä istumisia ja maahan menoja seisomisia liikkeestä ja paikallaan. Noutojakin harjoiteltiin, niitä ei olla tehty pitkään aikaan. Iiva oli innoissaan, tuominen takkuaa, se lähtee patukalle iloisena ja ottaa sen suuhun mutta pysähtelee ja tiputtelee patukkaa takaisintulomatkalla. Ottaa sen kuitenkin taas suuhunsa ja pikkuhiljaa se päätään heiluttaen tuo sen minulle. Valmiista liikkeestä ollaan kaukana mutta olen ihan tyytyväinen. Lopussa otettiin vielä muutama eteenistuminen, suora eteenistumisen onnistumisprosentti on aika matala.. :)
Ady oli myös mukana, tein sen kanssa tuolla Iiva treenin välissä vähän temppuja, istumisia, makuullemenemisiä, seuraamisia, karusellia ja tassun antamista :D Kaikki meni hyvin kunnes päästin ne puolessa välissä ulos pissalle ja lumeen vilvoittelemaan. Iiva otti heti hajun _jostain_, ja Ady huomasi sen ja kummatkin löysivät hajulähteen samaan aikaan. Olin auttamattomasti liian myöhässä. Raivona huusin koirat takaisin, Iiva tuli heti, Ady ei, Ady söi paskaa koko vartalo hytkyen, ja kun pääsin lumikinoksen yli tapahtumapaikalle oli Ady jo karannut kauemmas, jäljellä ei ollut kuin jämät.. Ady juoksenteli siellä pitkin pihaa ja kuseskeli ja potki lunta, se ei korvaansa letkauttanut luoksetulokutsuille, ei ystävällisille eikä vihaisille. Hetken yritin mutta kun ei tullut niin mentiin Iivan kanssa takaisin halliin sisälle, olin sisällä ehkä minuutin ja kun avasin uudestaan oven ja huusin niin Ady tuli, mutta olin jo sen verran raivona ettei hirveesti kehututtanut. Ajoin sen muristen nurkkaan ja pakotin sen maate sinne kyljelleen, tai siis Ady meni maahan kun ei enää pakoonkaan päässyt, ei tarvinnut kun murista ja äristä, mulkoilla ja nojata eteenpäin. Jatkoin treenamista Iivan kanssa, jotain pientä ja helppoa ettei mielialani niin vaikuttaisi Iivan suorituksiin.
Olen edelleen ihan raivona Adylle. En kerta kaikkiaan voi sietää tuollaista sikailua, ja Adyn luonteinen koira ei voi saada mitään sikailuja anteeksi. Se on nyt vessassa arestissa, olkoot. Harmittaa ihan vietävästi, mennyt nyt niin pitkään hyvin, ja sit se perkele taas aloittaa tuon!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti