Voihan seuraaminen.. Itkupotkuraivari.

Meidän seuraaminen menee vaan huonommaksi ja huonommaksi koko ajan. Sivulletulo ja perusasento on edelleen ihan ok, taiitseasiassa ne on ihan hyviä, välillä se jää vinoon taakse, mutta noin muuten. Mutta seuraamisesta ei tule yhtikäs mitään. Se vinottaa edelleen, se siirtyy metrin verran sivuun, se jää taakse, se pysähtelee.. Pari vikaa viikkoa ollaan yritetty vähän eri juttuja tuon seuraamisen kanssa, mutta mitään sellaista "hei wau tää toimii" -juttua ei ole löytynyt. Olen tehnyt sellaisia 90* käännöksiä vasemmalle, ne menee hyvin, Iiva pysyy oikeassa paikassa ja kääntyy hyvin siinä vieressä, teen niitä siis paikallaan, seuraamisen yhteydessä kulmat menee joskus hyvin mutta yleensä huonosti. Olen tehnyt paljon neliötä vasemmalle, joskus ne menee ihan hyvin, joskus ne ei mene ollenkaan hyvin, teen paljon yhden askeleen seuraamisia, ne menee nykyään suht suoraan kun pidän keppiä Iivan reiden päällä, mutta kyllä ne menee vinoonkin aina välillä. Olen yrittänyt tehdä pitempää suoraa seuraamista ja käskeä käskysanalla seuraamaan aina kun se lähtee seilaamaan, se toimii aina silloin tällöin, useimmiten ei. Yritin seurauttaa nakki nenän edessä, eli ihan alkeis seuraamista, mutta olen nyt koko syksyn ja talven kieltänyt Iivaa hamuilemasta nyrkkiäni, niin eihän se enää "uskalla" roikkua siinä.. Tää on ihan toivotonta. Mua harmittaa ja masentaa ja ärsyttää. Ja kaikenlisäksi Iiva on nyt alkanut paineistumaan, seuraamisharjoitukset aina venyy ja palkkaamaan ei pääse kun ei tule onnistumisia niin motivaatiokin sillä laskee. Se yrittää alussa aina hirveesti, perusasennossa se on ihan täpäkkänä, mutta seuraaminen ei vaan onnistu, ihan kun se ei tietäisi ollenkaan mitä siltä vaaditaan. Mutta minä en ymmärrä miten se ei voi tietää mistä on kyse, sehän on tehnyt seuraamista 1½ vuotta, ensin nakittaen, ja sitten lyhyitä pätkiä ilman nakkia, ja se on teknisesti ollut ihan oikeanlaista seuraamista, ja yhtäkkiä, siis about kahden treenikerran aikana niin jotain tapahtuu, enkä ole saanut sitä korjattua yli kolmeen kuukauteen. Mä en tajuu. Tiedän että lähdin liian nopeasti lisäämään askeleita mutta huomasin sen kahden harjoituskerran jälkeen, se ei kerennyt tehdä montaa huonompaa seuraamispätkää ennen kun palasin niihin yhden, kahden ja kolmen askeleen seuraamisiin, mutta se oli jo myöhäistä.. En tiedä johtuuko se tuosta vai jostain muusta, mutta voin sanoa että harmittaa ihan hirveästi :(

Tekisin mitä tahansa että saisin takaisin tämän fiiliksen, kesäkuvat otettu elokuussa ja maneesikuvat joulukuun ihan lopussa:

 Voi eih, nyt harmittaa vielä enemmän, näkisittepä meidät nyt.. :(

Tottisrintamalla kaikki muut asiat etenee, jopa nouto onedennyt ja on hyvällä mallilla, teen siitä postauksen joku toinen kerta, en vaan osaa iloita niistä muista asioista kun tuo seuraaminen on mennyt niin huonoksi.

Loppuun vielä muutama kuva eiliseltä, aurinko paistoi ja oli ihanan keväinen päivä.

Iiva mustikkapuskassa

Ady ei halunut poseerata, yritin kaikkeni, turhaan.

Kaunis Iiva

Adyn maski  <3