Rakennusetsintää, pentunäyttelyt ja löpinää

Perjantaina oli rakennusetsintä harjoitukset. Ollaan saatu kaupungilta muutama uusi rakennus käyttöömme kun edelliset jäivät pois. Nyt oltiin Alivekkoskella vanhalla koululla ensimmäistä kertaa.

Iivalla oli kolme peräänjuoksua. Ensimmäistä se etsi jonkin aikaa, kävi välillä yläkerrassa ja tuli takaisin.. Toinen oli hieman helpompi, siinä oli oikeastaan tehtävänä mennä portaat alas kellariin, kolmas oli yläkerrassa.

Iiva etsii

Iiva ihmettelee

Iiva löytää

Iiva menee kellariin

Iiva kellarissa

Iiva kolmannella maalimiehellä

Adyn ensimmäinen maalimies oli portaikossa sellaisen luukun takana. Sitä hetken se ihmetteli, ilmaisi väärään suuntaan, kävi välillä yläkerrassa ja tuli takaisin ja sit jo ilmaisi oikein. Toinen maalimies oli pimeässä kellarissa, portaista piti kääntyä taakse vasemmalle ja mennä muutama metri käytävää pitkin että löytyisi. Tätä etsittiin pitkään ja hartaasti, Ady kävi kertaalleen kellarissa mutta ei mennyt riittävän syvälle. Sitten tosiaan etsittiin, etsittiin ja etsittiin. Me ei tiedetty missä maalimies oli joka oli ihan hyvä koska minä rupean aina jossain vaiheessa auttamaan koiraa kun aikaa on mielestäni mennyt riittävän kauan :). No nyt täytyi vain odottaa että Ady hoiti homman.

Eka kerta ever kun Ady ei rynnänyt etsimään, se ravasi/jolkotteli.

Sikaniska tahtoo lihapullapurkin!!

Portaikon luukku

Tänään käytiin Helsingin messukeskuksessa pentunäyttelyissä. Iivaa arvattiin 4 kertaa boxeriksi, kerran rottweileriksi ja kerran cane corsoksi. Kukaan ei kuitenkaan tullut kysymään että onko se whippet, plussaa siitä ;). Kehän ulkopuolella odoteltiin aika kauan, Iiva olisi halunnut morjenstaa jokaikisen koiran joka osui näkökehään mutta torppailin ryntäily-yrityksiä parhaani mukaan. Siellä oli paljon ihmisiä ja lapsia. Moni tuli silittelemään Iivaa ja pidin erityisesti siitä että se osasi olla niin nätisti pienten kanssa. Ady aina nuolee kaikki naamat joihin se ylettää, ja jos ei yletä niin yrittää hyppiä, ja jos ei saa hyppiä se heittäytyy selälleen ja potkii kaikilla jaloilla, minua se ei haittaa mutta vieraat ihmiset harvemmin arvostaa kun Adyn kokoinen rakastaa :).

Mutta joo, kehään, 3 bullmastiffia oli ilmoittautunut mutta ne muut 2 eivät tulleet. Iivan esiintyminen meni miten meni. Se ei oikein malttanut seistä ilman että syötin sitä jatkuvasti, en nyt muutenkaan osaa asetella koiraa seisomaan kunnolla mutta nyt siitäkään vähästä ei tullut mitään. En myöskään saanut sitä juoksemaan, Iivaa kiinnosti enemmän aarteenmetsästys. No, lisää harjoitusta vain kummallekkin, kyllä me vielä opitaan.

Tuomari tuli sanomaan että Iivassa on ikäänsäkin nähden liian vähän kaikkea :) Tässä vielä kirjallinen arvostelu:

"Kovin hentoluustoinen narttu jolla kuono saisi olla täyteläisempi ja kallo leveämpi. Hyvä kaula ja riittävä ylälinja. Runko saa vielä kehittyä. Riittävät kulmaukset, hyvät käpälät. Liikkuu kovin ahtaasti takaa voimattomalla askeleella. Takajalat jää rungon alle. Saisi olla ikäisekseen jo paljon voimakkaampi rungoltaan." Tuomari: Hilkka Salohalla.

Mitäs muuta, eikai mitään sen kummempaa. Ady on edelleen pläski vaikka olen lisännyt lenkkeilyä ja vähentänyt arkiruokaa ja nameja sekä  maalimiespalkkojen annoskokoa. Iivaa kiinnostaa hajut ihan hulluna ja se vetää kävellessä kokoajan ojaanpäin ja on täysin kykenemätön keskittymään muuhun kuin omiin mielihaluihin. Luoksetuloissa se tosin on kuin unelma. Se tulee hyvin luokse, yleensä täysillä ja käy ihan oma-aloitteisesti tosi usein ilmoittautumassa. Joskus joku haju tai Mummolan jäätyneet ja mätänevät omenapuusta pudonneet omenat kinnostaa miljoona kertaa enemmän kun minun taskunsisältö tai minu mielipide mutta kun haju tms on tutkittu niin tullaan tuhat lasissa luokse. Odotan kauhulla milloin ne luoksetulo-ongelmat alkaa. En tiedä muistanko väärin vai ylidramatisoinko mutta muistelisin että Ady oli hankala about 1½ vuotta, yleensä (tai vähemmän yleensä ;) ) Ady aina tuli, mutta se teki paljon sellaista ota kiinni jos saat jäynää tai ignoreerasi minut täysin.

Mitäs muuta, sisäsiisteydestä, parempaan päin ollaan menossa mutta kyllä saan edelleen siivota Iivan jälkiä. Välillä voi mennä viikko tai kaksi ihan siististi, mutta sitten tulee takapakkia, kuten nyt viikonloppuna, olen siivonut kahdet pissat ja kolmet kakat sisältä. Työpäivän Iiva on ollut siisti jo varmaan reilut pari kuukautta mutta joskus yö tai touhuaminen tekee sen että tekee sisälle. Ja ne ruusumarjat ehkä myös vaikuttaa, se piereskelee ja sontii siemeniä ihan hulluna ;)

Käytiin viikolla vaa'alla, Iiva painoi 30.3 kg ja Ady 46.3 kg.

Ainiin, ja onhan meillä uusi sohva!! Sohva on ihan parhautta, ja me mahdutaan siihen kaikki kolme, vaikkei ihan mitään pieniä ollakkaan. Ollaan jopa nukuttu pari yötä siinä. "Finns det hjärterum så finns det stjärterum".