perjantai 19. huhtikuuta 2013

Villiä rakennusetsintää

..Siis Iivan puolelta, Adyllä pysyi järki kädessä.

Eilen treenattiin terveyskeskuksessa ja Iivalla riitti vauhtia, keskittymiskyky ei pysynyt perässä. Tilaa oli rajattu mutta saa sitä rajatussakin tilassa rallin pystyy, no problem! Sen näki jo ilmeestä, asennosta, liikkeestä ja hännän pyörimisestä että nyt menee Porschella liian lujaa. Ja sen lisäksi sillä ei vieläkään ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, eilen se juoksi keskelle sellaista röykkiötä mihin oli kasattu tuoleja, metalliputkia, tuolin kehikoita, britsejä, pöytiä, laatikoita, hyllyjä, kaappeja jne. Juostessaan pois ansasta se kompastui ja kun lentoradan loppupuolelle sinne laskeutumiskohtaan oli hässäkässä lentänyt yksi pöydänjämä niin Iiva sukelsi sen alta, tai siis puoleenväliin, sit se nousi ylös se pöydänjämä selässä niin että pöytä lensi sivuun ja Iiva pääsi jatkamaan etsimistä, se jatkoi ihan normaalisti, ihan kun mitään ei olisi tapahtunut.. No hetken se vielä viiletti menemään ennen kuin ensimmäinen maalimies löytyi, Iiva haukkui kerran ja sai palkan siitä. Tämä maalimies oli kokonaan piilossa, eli ei oltu jätetty sitä normaalia kuonon- tai päänmentävää rakoa jota me yleensä ollaan Iivalla käytetty kun se raukka ei ole tajunnut umppareita, kyllä sillä nytkin kesti mutta selvitti kuitenkin tehtävän.. Toista maalimiestä etsittiin myös jonkinaikaa, ihan hetikun ei millään kerennyt keskittymään.. Toisella maalimiehellä taas haukku ja palkka. Kolmannen ja neljännen maalimiehen Iiva sitten löysikin heti ilman turhaa juoksentelua.

Hirmumyrsky Iiva ( nuo siniset sotkut on tornadoja ja vauhtiviivoja)


Adylle laitettiin 2 maalimiestä umppareihin, kumpaakin Ady joutui vähän etsimään ja varsinkin ensimmäisen piilon kohdalla se tarkensi huonetta ja nuuhki sitä kaappia useaan kertaan ennen kuin ilmaisi. Hyvä niin, ettei se vaan rupea haukkumaan haisevaa huonetta vaan tekee itsenäisesti tarkennustyön loppuun asti.

Tänään sain sähköpostia, me päästiin Iivan kanssa agilityn alkeisurssille joka alkaa toukokuun alussa. Vähänkö kivaa! Käytiin Adynkin kanssa vajaa vuosi agilityharjoituksissa mutta siihen vuoteen mahtui useampi pidempi tauko (juoksut, sterilointi, kesähelteet) ja jäätiin muista ryhmäläisistä tosi paljon jälkeen, sitten vaihdettiin ryhmää jonka ohjaaja jäi pian äitiyslomalle. No äitiysloman aikana Ady pääsikin sitten paisumaan sen verran paksuksi etten enää uskaltanut jatkaa sen kanssa, enkä vieläkään ole saanut sitä sellaiseen kuntoon että viitsisin sen agilityyn viedä.. Mutta kivaa se oli niin kauan kuin sitä kesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti