"Merkki" ja matkauinnin aloitus

Ihan ensin kuva vuoden takaiselta aamulenkiltä ja tämänaamuiselta aamulenkiltä.

Tuo ylempi kuva kuuluu ehdottomasti top 5 all time favorites:eihin.

Sitten mentiin Iivan kanssa kentälle harjoittelemaan merkille juoksemista. Lillikin oli tilattu paikalle emäntineen, sain siis kuvia, kiitos Anna-Mari! Merkkinä toimi tällä kertaa takakontista löytynyt mäntysuopapullo, se hieno uusi pinkki tötsä unohtui kotiin..

Merkki on noin 20 metrin päässä

Lähetys merkille

Merkille juoksemista

Reippaasti merkille

1/6 aamupalasta

"Vänta"

Ekalla kierroksella kävin palkkaamassa Iivan merkillä kun jäi sinne odottamaan

Odotapa vielä hetki :)

Ja uudestaan! "Merkki!"

Perillä

Palkka!!

Vähänkö olin taitava, juoksin suoraan 20 metriä syömään ja hengailin sen jälkeen siellä paikallani. Taitavaa ;)

 Eli, nyt Iiva juoksee merkille, ja 5 kertaa 6:sta se myös jäi käskystä odottamaan sinne merkille, kerran se tuli luokseni, yritin kyllä pysäyttää sitä matkalla mutta ei se totellut :) Onnistunut treeni.

Kentältä lähdettiinkin sitten uimaan, kävin vain hakemassa Adyn ja vaihtamassa uikkarin päälle. Puin koirille pelastusliivit ja itselleni vesijuoksuvyön ja lähdettiin uimaan. No ei, ei se nyt noin mennyt. Ady tajusi heti mistä oli kyse kun puin itselleni sen vesijuoksuvyön, aasi-ilme päälle ja kunnon takanoja, in your dreams, ui kuule ihan keskenäs.. No, ei auttanut niskurointi, liiveistä kiinni ja menoksi. Ei ole muuten ihan helppoa yrittää päästä vedessä eteenpäin kun kaksi 45 kiloista haluaa toiseen suuntaan.. Kerran ne pääsi multa karkuun ja vähänkö ne ui kovaa rantaan, en pysynyt perässä vaikka kroolasin :) No, uusi yritys ja nyt ne ei enää päässyt irti mutta vähän väliä ne yritti (ja onnistuikin siinä) kääntyä takaisin päin, niiden kääntäminen on muuten vaikeata vedessä. No huomasin että helpointa on pitää Iivan liivistä kiinni ja antaa Adyn tulla hihnan mitan päässä perässä. Kaikenkaikkiaan uitiin reilu vartti, matkaa ei kertynyt nimeksikään mutta uimaliikkeitä sitäkin enemmän :D Käännyin takaisin siinä vaiheessa kun kumpikin ui nätisti jonkun 10-15 metriä ja päästin ne sitten irti, uivat itsekseen rantaan. Aion kyllä jatkaa tämän touhun kanssa, toissa kesänä päästiin Adyn kanssa jonnekin 45 minuuttiin yhtäjaksoista uintia, viime kesänä ei taidettu uida matkaa juuri ollenkaan, mutta nyt uidaan. Kai nuo loppukesään mennessä on antanut periksi ja tottunut taas yhteen päähänpistooni.. Hyvää liikuntaa kaikille kolmelle eikä tule hiki vaikka läähä tuleekin.