Kesän ensimmäinen matkauintiharjoitus

Tykkään uimisesta ihan hirveästi, jos saisi valita, lilluisin vedessä jatkuvasti. Ongelma on siinä, että koirani eivät rakasta vettä elementtinä niin kuin minä. Ady tykkää pienissä määrin puljata vedessä, Iiva pelkästään kahlaa. Iiva tykkäsi uida kunnes viime kesänä aloitin uimaan matkaa. Viime toukokuussa kun käytiin siellä Kuusamossa niin Iiva ui keppien perässä ja ihan omatoimisestikin. Eipä ui enää.

Helpotin omaa työtäni ihan reippaasti ja päätin että uin yhden koiran kanssa kerrallaan, toisen sidoin rannalla kiinni juurakkoon. Nyt pystyin keskittymään 100% siihen "suorittavaan" koiraan, ja koska tiesin että erimielisyyttä tulee olemaan, niin vedessä on huomattavasti helpompaa kun on vain yksi koira jota kannustaa ja ohjata oikeaan suuntaan. Aloitin Iivan kanssa. Puin sille pelastusliivit ja lähdettiin matkaan, jouduin vetämään sen perässäni uimasyvyyteen. Iiva ui hyvällä mielin sellaiset 10 metriä, se näytti ihan tyytyväiseltä ja se heilutti häntäänsä, sitten se yritti ensimmäisen kerran takaisin rantaan, sain sen kuitenkin helposti jatkamaan matkaa. Käännyin takaisin noin 10 metrin jälkeen koska Iiva ui niin nätisti. "Tillbaka" käskyn nämä osaavat, lähti kuulkaa Porsche kiihdyttämään, ei minulla ollut mitään mahiksia pysyä perässä mutta Iiva kuunteli ja totteli hyvin kun kutsuin sitä, silloin se teki sellaisen pienen ringin että pääsin lähemmäs. Se oli siis kytkettynä koko ajan.

Seuraavaksi otin Adyn, koska en aikonut uida senkään kanssa kuin 20-30 metriä rannasta niin se sai uida ilman liivejä. Ady on varmempi uimari eikä se hätäänny eikä sillä laske takapää niin tuollaisia lyhyempiä matkoja annan sen uida ilman liivejä. Kun matkat pitenee, laitan sillekin liivit. Ady lähti hyvin ja innokkaasti uimaan. Suunnilleen samassa kohtaa kuin Iiva, oli Adykin sitä mieltä että takaisin olisi kivempi mennä mutta sekin jatkoi nätisti matkaa kun kutsuin.

Tein kummankin kanssa vielä toisen samanlaisen rundin, tällä kierroksella kummatkin yrittivät useammin kääntyä takaisin, mutta nyt kun uin vain yhden kanssa niin saan niiden mielen muuttumaan paljon helpommin kun pääsen puuttumaan heti vikurointiin. Ennen kun lähdettiin pois uitin Iivan vielä ihan siinä rantavedessä parin metrin matkan ilman liivejä, sillä tahtoo kyllä takaosa laskea eikä se osaa itse korjata uima-asentoaan. Ajattelin ottaa sillä aina tuollaisen pienen pätkän ilman liivejä joko alkuun tai loppuun josko se oppisi pitämään takaosan ylhäällä, liivien kanssa se saa pidettyä itsensä hyvässä uima-asennossa koko ajan.

Kotona olikin sitten kaksi väsynyttä tyyppiä.

Loppuun vielä muutama kuva jotka ei liity uimiseen milläänlailla.

Lepäilyä sohvalla

Rakensin etupihanpuoleisen ikkunan eteen kahdesta koiranpatjasta ja nelinkerroin viikatusta matosta korokkeen, nyt tyypit voivat katsella pihalle.