tiistai 21. elokuuta 2012

Kaupungin varikolla

Tänään oli taas pentuleikkikoulu. Mentiin Porvoon kaupungin varikolle. Ollaan oltu siellä muutaman kerran Adyn kanssa mutta Iivalle kerta oli ensimmäinen. Totuttuun tapaan otettiin pennut autoista ja annettiin niiden touhuta keskenään, liikuttiin itse hissuksiin alueella ohjaten pentuja meidän liikkeellä uusille alueille. Tämä pentuleikkikoulu on ihan mahtava!! Pennut leikkivät, kisailevat, touhuavat ja kokoajan siinä samalla ne tutustuvat uusiin alustoihin, putkiin, kasoihin, ihan kaikenmoiseen. Uskon että pennuille jää muistikuva siitä että erilaisilla alustoilla on kiva olla, niin riemuissaan ne menevät uudestaan ja uudestaan mitä kummallisimpiin paikkoihin.

Putkipinon päällä

Vähän oli hassua kävellä putkien päällä mutta menoa ja vauhtia ei hirveästi haitannut
Kivikasassa

Täysillä kavereitten perään ja uusia seikkailuja kohti!

Iiva kiipeää heiluvan liikennemerkkikasan päällä

Tarkkana. Kieli keskellä suuta ;)


Vilpun ja Lillin kanssa pressukävelyä

Iiva on kunnostautunut hyppimisessä ja loikkimisessa. Tuonnekin se hyppäsi ihan itse.

Putki on noin ½ metrin korkeudessa, Iiva hyppäsi sinne ja liukasteli menemään edestakaisin

Sisutesti. Anna-Mari oli sisukkain ja ainut joka pääsi ylös asti, Iiva olikin sitten (tietysti :) ) toiseksi sisukkain

Ratkiriemukasta vuorikiipeilyä

Koko kööri sisutestissä

Iiva ja petonipossut

Iiva ruostuneella peltikatolla

Koko kööri lähdössä Millan matkaan

Iiva ja "kevytkivi"kasa

Lilli ja Vilppu yrittää saada Iivan kepin

Mutta Iiva juoksikin täysillä karkuun ja hyppäsi turvaan, muut jäi rannalle ruikuttamaan

Ja matka jatkuu..

..täysillä..

..seuraavan kasan päälle

Vilppu pieni pennunperkele varasti Lillin nakkikipon ja juoksi purkki suussa kauheeta kyytiä Iiva perässään. Vähänkö meitä nauratti, olisittepa nähneet Vilpun ilmeen, voitonriemu! :D

Rauhallista ravia


Jäljellä

Pentujen jälkeen otin vielä Adyn (joka oli ystävällisesti saanut luvan tulla vierailemaan penturyhmään) ja 3 maalimiestä meni piiloon. En tiennyt minne olivat piiloihin menneet. Ensimmäinen löytyi nopeasti, toinen löytyi nopeasti mutta kolmatta ei sitten löytynytkään. Etsittiin ehkä 30-40 minuuttia. Ady etsi innokkaasti ja hyvällä fiiliksellä mutta ihan väärästä paikkaa. Se pyöri sen ½ tuntia alueen takanurkassa, nenä pystyssä ja käyden läpi piilon piilon jälkeen, tarkisti samat piilot useaan kertaan, joka kerta aina tarkemmin ja tarkemmin, mennen lähemmäs ja lähemmäs, välillä se liikkui poispäin sieltä takanurkasta mutta tuli aina takaisin. En uskaltanut lähteä poiskaan kun en tiennyt missä se maalimies oli, pelkäsin että "pakotan" Adyn pois hajulta ja piilolta kesken tarkennuksen. Loppujen lopuksi jouduttiin soittamaan maalimiehelle ja pyytämään koordinaatteja että päästäisiin kotiakin. Heti kun liikuttiin oikeaan suuntaan huomasin että Ady sai vahvan hajun, kierros roskiksen ympärillä, pari hyppyä päin ja haukku. Vihdoinkin!

Olen miettinyt koko illan tuota viimeistä maalimiehen etsintää. Tiesin että tuuli voi tuoda hajun alueen toiselta puolelta mutta Ady etsi niin tarmokkaasti etten uskaltanut lähteä poiskaan sieltä Adyn etsimältä alueelta. Olen ihan mielettömän tyytyväinen siihen että Ady jaksoi etsiä niinkin kauan, sen into ei lopahtanut eikä se näyttänyt missän vaiheessa siltä kun sitä ei enää kiinnostaisi tai se aikoisi luovuttaa. Ady oli tosi sinnikäs! Olen erittäin tyytyväinen Adyyn.

Ady ekalla maalimehellä

Ilmaisu

Tokalla maalimiehellä

Ja sitten etsittiin..

..ja etsittiin..

..etsittiin enemmän..

..ja vielä enemmän..

tarkistettiin kaikki mahdolliset piilot moneen kertaan, tämäkin vene noin 7 kertaa..

..välillä käytiin kauempana kukkulalla..

..mutta palattiin aina vain takaisin..

Puhelinsoiton jälkeen lähdettiin sitten suunnistamaan oikeaan suuntaan ja taas nousi nenä hajun merkiksi

Tarkennusta oikealla (!) piilolla

Bjurbölessä ei ole riehuttu tänä iltana :) Halleluujaa!! Enää ei tarvitse ratkaista kuin oman nukkumapaikan löytäminen valloitetusta sängystä herättämättä pientä ja isoa ihanuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti