sunnuntai 11. elokuuta 2013

Oittaan raunioilla

Tänään oltiin oittaan raunioradalla treenaamassa. Meillä ei ole Porvoossa rauniorataa niin on enemmän kun ihanaa että päästään toisten seurojen raunioradoille harjoittelemaan. Tällä kertaa kiitos kuuluu siis Espoon pelastuskoirille ja Adyn veljen Taiston omalle ihmiselle Minnalle joka järjesti meille luvan tulla vierailemaan.

Tehtiin 2 kierrosta Iivan kanssa. Ensimmäisellä kierroksella oli 3 maalimiestä. maalimiehet oli sijoitettu sellaisiin piiloihin että Iiva ei nähnyt niitä ennen kun oli paikallistanut piilopaikan. Toiveena oli myös että piilot olisivat alhaalla, ylhäällä ja maantasalla, toivoin että se joutuisi liikkumaan erilaisilla alustoilla, ja että piilot olisivat reiluja. Eli taas oli pitkä lista toivomuksia ja jälleen kerran ne toteutettiin paremmin kuin hyvin.

Olen tyytyväinen treeneihin, havahduin tosin siihen että Iiva jättää maalimiehen ellei pääse luokse, se tekee kierroksen ja palaa, tarkentaa taas samaan piiloon ja taas se lähtee pois. Toinenkin koira meidän ryhmästä teki ihan samaa. Sille täytyy tehdä jotain. Maalimiehen jättäminen vain sen takia että siinä on joku este välissä ei ole hyväksyttävää, ei vaikka ne kuinka palaisi uudestaan. Sen ymmärtäisin ja hyväksyisin että Iiva kiertäisi samaa piiloa etsiäkseen parempaa ilmaisupaikkaa tai vahvempaa hajua tai jotain mutta tuollainen kokonaan pois lähteminen ei varmaan ole ihan hyvä juttu. Luulen että se korjaantuu sillä että maalimies kehuu koiraa heti kun se on ensimmäisen kerran löytänyt ja äänellä; kehuilla ja kannustuksilla pitää kontaktin koiraan. Mutta häiriintyykö ilmaisu silloin? En tiedä. Onneksi ei tarvitse yksin ratkaista näitä ongelmia. Lisäkokemus raunioilta auttaa varmasti myös.

Iiva joi maustettua vichyvettä kupista :) hyvää oli vaikka nenää pitikin nyrpistää joka hörpyn jälkeen :)

Ensimmäinen maalimies oli kaivossa, kaivon kantena toimi puuaidan pätkä.


Ilmaisu

Palkkaaminen ja kehuminen

Helikopterihäntä sen kertoo. Iiva toisella maalimiehellä.

Välillä harrasteltiin kiihdytysajoja..

Tunnelit on Iivan lemppareita

Hiiopp!!

Kolmas maalimies löytyi tuollaisen betonilaatikkorakennelman toisesta kerroksesta.

Kielikuva

Toisella kierroksella otettiin vain 2 maalimiestä, ja yritin vähän hillitä Iivan yltympäärinsä juoksemista. Tuuli oli todella hankala, se puhalteli puuskittain ja vaihtoi suuntaa ihan jatkuvasti, eli siitä ei ollut mitään apua tai helpotusta, se lähinnä vaikeutti. Toisella kierroksella siis pyysin Iivan Iivan takaisin kun se lähti liitelemään liian kauas, ohjasin sitä myös kädellä ja omalla liikkeellä oikeaan suuntaan.

Juoksentelua..

Juoksentelua

Koska tuulesta ei ollut mitään apua lähetin sen portaisiin, jouduin muutaman kerran uusimaan käskyn, ihan kun Iiva ei olisi hahmottanut rappusia koska juoksi muutaman kerran ohi. Kun se sitten osui portaisiin se kiipesi ne hyvin ylös, hyppäsi maalimiehen yli, sai ilmeisesti vasta sitten hajun maalimiehen takaata ja aloitti ilmaisun.

Löytö!

Ilmaisu

Ihmettelyä.

Tyypillistä Iiva, siis kirjaimellisesti päätöntä menoa :)

Toinen maalimies oli sellaisessa kaivonrengas pyramidissa toisessa kerroksessa. Laitan tähän muutaman kuvan Iivan ilmaisusta koska se on niin huvittavan näköinen :)





Poukkoilua

Pitkä päivä; paljon hyvää, uusia vinkkejä, uusia ongelmia, uusia ajatuksia. Päällimmäisenä on nyt ajatus siitä että minun täytyy keskittyä siihen koiraan sen suorituksen aikana, meillä on vähän huono tapa juoruilla kesken suorituksen.. Ja lisää treeniä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti